Hyvä peruskunto luo pohjan muulle treenille!
Maailman parhaat maastopyöräilijät tekevät valtaosan hengitys- ja verenkiertoelimistön harjoittelustaan peruskuntosykkeillä. He siis treenaavat varsinkin aktiivisimman kilpailukauden ulkopuolella hapen avulla tapahtuvan energiantuoton timmiin kuntoon. Kilpailukauden lähestyessä maastopyöräilijä on valmis ottamaan vastaan kovempia treenikuormia.
Peruskuntoharjoittelu pyöräilyssä
Peruskuntoalueen treeni tapahtuu niin kutsutun aerobisen kynnyksen tuntumassa ja mielellään sen alapuolella. Maitohapon eritys pysyy tasaisena ja hapen avulla tapahtuva energiantuotto mahdollistuu. Kilpapyöräilyssä ja varsinkin etapeilla, jotka kestävät yli 90minuuttia, aerobinen perusta on todella olennainen. Puolentoista tunnin treenin jälkeen kropan kyky hyödyntää kehon rasvavarastoja energiantuotannon lähteenä on avainasemassa.
Hapen avulla energiaa monin verroin!
Peruskuntoharjoittelun avulla keho trimmataan kykeneväksi tuottamaan energiaa rasvaa polttamalla. Hapen avulla aerobisesti tapahtuva energiantuotanto on monin verroin anaerobista energiantuotantoa tehokkaampaa. Tämä konkretisoituu esimerkiksi juurakkoisten nousujen jälkeisissä laskuissa. Niissä syke putoaa jopa alle aerobisen kynnyksen ja peruskuntotreenistä huolehtineen maastopyöräilijän aerobinen energiantuotto aktivoituu.
Hapen avulla energiaa pitkiin kisoihin.
Rasvasoluissa on yli kaksinkertainen määrä energiaa painoyksikköä kohden verrattuna hiilihydraatteihin. Ihmisen keho tuottaa energiaa sekä hapen avulla että hapetta. Kumpikin tapa toimii rinnakkain riippuen treeni-intensiteetistä ja kulutetusta treeniajasta.
Hapen avulla tapahtuva energiantuotto on tehokas tapa buustata pyöräilysuoritusta. Rasva palaa mitokondrioissa ja kisailija saa energiaa uusiin vetoihin. Maastopyöilijä säästä glugoosivarastoja niihin repäisyihin, jotka vaativat nopeaa kovan sykkeen energiantuottoa. Tämän kaltaisia kovan sykkeen intervalleja on maastopyöräkisa täynnä. Mäet, ohitustilanteet ja juurakkoinen sekä liukas polku nostaa sykkeet ylös. Anaerobinen eli hapeton energiantuotto jyllää.
Jos perunkuntoharjoittelun oheen on laadittu ohjelma anaerobisen kunnon parantamiseksi, ollaan vahvoilla. Pyöräilijän keho pystyy palautumaan esimerkiksi alamäissä kovista vedoista. Syke laskee ja maitohappoa puretaan elimistössä. On aerobisen energiantuoton vuoro tuottaa paukkuja etenemiseen. Kumpikin tapa tuottaa energiaa toimii kivasti yhdessä.
Panosta peruskuntoharjoitteluun esim.kuukausi 5-8h/vko ja:
- Kyky tuottaa energiaa rasvoista matalilla sykkeillä paranee
- Tekniikan kehittyessä pystyt pyöräilemään pk-sykkeillä myös haastavassa maastossa
- Trimaat elimistösi toimimaan hapen avulla silloin, kun vähemmän peruskuntoharjoitteluun panostaneen sykkeet nousevat yli aerobisen kyynyksen. Jaksat pidempään.
- Saat hyvän syyn harjoitella pitkään, kevyesti ja harkiten vaikka juurakkoajotekniikkaa.
Harjoittelun jaksotus on avain onneen
Olitpa fysioterapiajaksolla, personal trainerin valmennuksessa tai teet itse ohjelmasi on suunnitelmallisuus avain tuloksiin. Harjoitukset jaksotetaan vuosi-, kuukausi- ja viikkotasolla. Eri vaiheissa pyöräilijän kisakautta tehdään erityyppisiä harjoitteita. Nyt talven lähestyessä on hyvä panostaa peruskuntoharjoitteluun. Erityyppiset kevyen sykkeen lajitekniikkatreenit ja voimaharjoittelu sopivat tukemaan peruskuntotreeniä osaksi ohjelmaa.
Lisää sykealueista voit lukea täältä.
Peruskuntoharjoitelusta voit lukea lisää aiemmasta kirjoituksestani.