Masennuksen itsehoitona liikunta

Masennus on selkäkipujen ohella työkyvyttömyyseläkkeiden kärkisijoilla. Sekä masennusta että selkäkipua hoidetaan yhditelmällä lääkkeet, liikunta sekä terapia. Liikunnan merkitys korostuu erityisesti lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa. Se lievittää fyysisiä oireita, integroi masentuneen ympäristöönsä ja siten tarjoaa myös onnistumisen hetkiä. Parhaimmillaan onnistumiset johtavat uusiin sosiaalisiin verkostoihin sekä pois yksinäisyydestä.

Tutkittua tietoa liikunnan vaikutuksesta masennukseen

Tutkimusasetelma liikunnan ja masennuksen syy-seuraussuhteista on vähintäänkin hankala. On todella vaikea saada aikaiseksi tutkimusasetelmaa, jossa liikunnan vaikutus masennukseen pystyttäisiin jotenkin eristämään. Alla on kiteytettynä niitä tulemia, joita tällä hetkellä tiedetään olevan liikunnan vaikutuksesta lievään ja keskivaikeaan masennukseen.

Fysioterapeuttina olen hieman ohuella pohjalla ja pyrin välttämään puoskarointia ohi oman ammattiosaamiseni. Pyrinkin vahvasti liittämään alla esiin tuodut masennuksen ja liikunnan kytkökset löytämiini tutkimuslyhennelmiin.

Liikunta ja uni

Masennukseen toimii itsehoitona liikunta. Omaan kuntoon suhteutettuna riittävän rankka liikunta toimii hyvin unen edesauttajana.

Liikunta siirtää ajatukset muualle ja vapauttaa endorfiinejä aivoissa. Tutkimuksia liikunnan vaikutuksesta uneen on melko hankala löytää. Parin tutkimuksen perusteella kehon lämpiäminen treenissä ja sen jälkeinen"jäähtyminen" selittäisi nukahtamista.

Mahtava liikuntalaji ja hyvät kaverit kutkuttelevat hyvänolon fiiliksiä monipuolisesti. Masennuksen itsehoitoa parhaimmillaan. Siirrät ajatuksesi pois huolista hyvässä porukassa. Kova treeni mielekkäässä lajissa "tyhjentää" pään. Hiilihydraattipitoinen iltapala ja riittävä väli ennen nukahtamista mahdollistaa unen saannin. Mitä paremmin nukut; sitä paremmin palaudut.

Masennus on keskushermoston toiminnan häiriö. Hyvä uni on tärkeää keskushermoston palautumisen mahdollistamiseksi. Liikunta ja sen unta edistävä vaikutus on mannaa mielenterveydelle.

Liikunta ja masennus

Se tiedetään liikunnasta, että se lisää välittäjäainetuotantoa aivoissa. Liikunta vaikuttaa siis samoihin välittäjäaineisiin, joihin monet masennuslääkkeet vaikuttavat. Kun liikut lajissa, josta pidät ja joka tarjoaa onnistumisen edellytyksiä, saat vauhtikertoimia välittäjäainetuotantoon. Liikunta lisää myös hermokasvutekijää aivoissa. Hermokasvutekijän vaikutusta masennukseen tutkitaan tällä hetkellä kuumeisesti.

Liikunta, kipu ja masennus

Fyysinen kipu -esimerkiksi alaselkäkipu- ja masennus kulkevat varsin vahvasti käsi-kädessä. Lihasvoimaharjoittelu ja monipuolinen "kipuun" sovitettu liikunta vahvistavat selkälihaksia ja lisäävät aineenvaihduntaa välilevyissä.

Kun kipu vähenee, mahdollistuu parempi arki. Se tarjoaa onnistumisen elämyksiä ja hallinnan tunnetta. Edellä mainitut yhdessä aktivoivat ihmistä ja vaikuttavat masennukseen suotuisasti. Liikunta on siis lääke masennukseen mutta sen tarkka toimintamekanismi on vielä hämärän peitossa.

Hoida itse masennusta!

Diagnosoimaton ja pahimmillaan täysin hoitamaton masennus ei ole kenenkään edun mukaista. Suomessa on erinomainen terveydenhuoltojärjestelmä ja matalankynnyksen apua on saatavilla niin digissä kuin kasvotusten. Mielenterveystalo.fi on erinomainen paikka perehtyä mielenterveyshaasteisiin. Sieltä saa myös apua. Lääkärit niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa diagnosoivat ja ohjaavat eteenpäin. Jollekin toimii terapia; toinen hyötyy jo pelkästää elämäntapojen muutoksesta. Masennusta hoidetaan myös lääkkein.

Sinä itse olet sen ensimmäisen askeleen ottaja. Liikunta, rentoutuminen ja omien resurssien sekä ulkoisten vaatimusten tasapainon löytäminen alkaa omista valinnoista. Apua saa, kun sitä hakee:)

LINKKEJÄ TUTKIMUSYHTEENVETOIHIN JA OMAA PEREHTYMISTÄ AIHEESTA TUKEVIIN ARTIKKELEIHIN:

Liikunta ja masennus

Liikunta, stressi ja ahdistus

Liikunnan masennusta ehkäisevä vaikutus